Perustava kokous pidettiin 1.8.1968, jolloin päätettiin perustaa Kalajokilaakson Ilmailukerho ry niminen yhdistys. Tarkoituksena oli kerätä alueemme ilmailun harrastajat yhteen ja tehdä ilmailua kaikkine harrastusmuotoineen tunnetuksi Kalajokilaaksossa. Tuolloin ilmailusta alueellamme oli vain muisto jäljellä; vanha sotilaskenttä Ylivieskan NIEMELÄNKYLÄSSÄ. Perustavan kokouksen osanottajina olivat pöytäkirjan mukaan: Jorma Lähetkangas, Pekka Malkamäki, Urpo Nisula, Jussi Nummijoki, Risto Vänskä, Pertti Aho, Mikko Peitso, Raimo Louet, Raimo Mäki, Jukka Turtiainen, Heikki Kujala, Hannu Linna, Jussi Malkamäki ja Taisto Kurhela. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jorma Lähetkangas ja sihteeriksi Taisto Kurhela. Kerhon ensimmäiseen hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Jorma Lähetkangas pj, Pekka Puirava vpj ja muiksi jäseniksi Eero Hintikka, Taisto Kurhela ja Mikko Peitso.

Suomen Ilmailuliitto hyväksyi Kalajokilaakson Ilmailukerho ry:n järjestöjäsenekseen 27.9.1968.

Kerhon ensimmäisessä syyskokouksessa 4.12.1968 valittiin hallitus vuodelle 1969 jonka jäseninä olivat: Jorma Lähetkangas pj, Pekka Puirava vpj, Taisto Kurhela sihteeri ja muiksi jäseniksi Eero Hintikka ja Markus Paavilainen sekä varajäseniksi Mikko Peitso ja Veikko Pirttikoski. Tilintarkastajiksi Olavi Koiste ja Irene Louet.

Kerhon ensimmäinen lennokkikilpailu järjestettiin 16.3.1969 Vaesuvannon jäällä, osanottajia oli 11. A1 alkeisliidokki sarjan voitti Jarmo Jylhä, A1 luokan voitti Hannu Heikkilä ja A2 luokan voitti Jorma Lähetkangas sekä Meritähti luokan voitti Markku Lähetkangas. Lennokkimerkki suoritukset saavutti Jorma Lähetkangas Lennokkiharrastajan merkki sekä A-merkki.

Kerho anoi silloiselta Ylivieskan kauppalalta käyttöoikeutta maa-alueeseen paikallisen ilmailukerhon sekä muun siviili-ilmailun käyttöön. Kauppalanhallitus suhtautuikin asiaan myönteisesti ja luovutti käyttöoikeuden juuri tuohon vanhan sotilaskentän alueeseen. Kulkulaitosten ja Yleisten töiden Ministeriön Ilmailuosasto ( Ilmailuhallitus nyk. Finavia) myönsi 13.8.1969 luvan lentopaikan pitämiseen. Puitteet alkavalle kerhotoiminnalle alkoivat hahmottua.

Niemelänkylän lentokentän kunnostuksessa oli mukana useita henkilöitä, Kauko Isopahkala tasoitti kentää tiekarhulla, lainassa oli Belarus traktori silloiselta edustusliikkeeltä ja jyrä joka liitettiin Belarusiin. Kerhon nuorisojäsenet olivat myös mukana kentän talkoissa keräten kiviä kiitotieltä. Tuuli-pussin masto ja mastonmaateline löytyivät ja joku teki tuulipussin. Kiitotien merkkeinä olleet muoviämpärit lahjoitti Jussi Nummijoki ja ämpärit kiinnitettiin valuraudoilla maahan. Kentälle meneen yksityistien puurumpu oli lahonnut ja sen tilalle saatiin Eskolasta betoni rummut Kiitotien raviradan päässä ollut puurakenteinen lato meni ravimiehille. Raviradan suunnitteli Jorma Lähetkangas Arvi Antti-Roikon pyynnöstä.

Toiminta aloitettiinkin yleisötilaisuudella jossa esitettiin ilmailuaiheisia filmejä ja keskusteltiin ilmailusta yleensä. Ilmailunäyttely, paikka Automäen vaihtoautohalli, Ylivieska ja siellä oli esillä Ilmavoimilta heittoistui. Kokkolan Ilmailukerhosta oli Vasama purjekone ja sen toi maantietä pitkin Maana Vilja. Harakka (ei lentokuntoinen) oli Kokkolassa mutta sitä ei saatu näyttelyyn. Finnairilta iso Caravellen pienoismalli jossa osa runkoa oli plexiä jotta sisätilat näkyvät.

Nuoret tulivat innokkaasti mukaan ja toiminta painottui aluksi lennokkirintamalle. Parhaimmillaan kerhotiloissa kauppalan keskustassa ahersi n. 40 poikaa lennokkien parissa.

Ensimmäisen laskun Niemelänkylän lentokentälle sota-ajan jälkeen teki Algot Kettunen Tilauslento Oy:n Rallye koneella (Club tai Commodore), paikalla oli yleisöä mutta kuvia ei ole löytynyt.

Virallisessa avaustilaisuudessa kentälle laskeutui Tilauslento Oy: n Rallye Commodore Jussi Malkämäen ohjaamana.

Kerho toimi vilkkaasti aina vuoden 1969 loppuun mutta sen jälkeen toiminta pysähtyi. Syynä oli monien kerhon puuhamiesten paikkakunnalta poismuutto. Vasta 1973 marraskuussa pidettiin ”henkiinherättämiskokous” jossa todettiin, että ilmailuharrastajia jokilaaksossa on kuitenkin runsaasti. Kerhotoiminta oli siis aiheellista elvyttää. Asian ottivat harteilleen toimintavuoden 1974 johtokunta: pj Eero Lehto, vpj. Veli Tanska, siht. Juhani Petsalo ja jäsenet Jorma Repo, Mauri Repo. Myös moottorilento-koulutus saatiin järjestettyä Kauhavan Lentokoulun ja Kansalaisopiston yhteistyöllä. Keväällä ensimmäiseltä kurssilta valmistui kymmenen oppilasta, jotka saivat A2 eli yksityislentäjän lupakirjan. Tuoreiden pilottien joukossa oli myös yksi kauniimman sukupuolen edustaja: Riitta Palonen Ylivieskasta.

Purjelento toi uutta väriä jokilaakson taivaalle. Kesäkuussa Raahen Ilmailukerhon kanssa pidetylle kurssille tuli oppilaita mm. Haapavedeltä, Kalajoelta ja Ylivieskasta. Kesäkuun aikana kerholaisilla oli myös mahdollisuus osallistua palolentoihin; aluksi tähystäjänä koneen Alatalo & Petsalo mukana. Moottorikoneen vuokraus kerhokäyttöön oli järjestetty Pyhäjokialueen Ilmailukerhon kautta.

Samoihin aikoihin Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto aloitti tutkimuksen uuden lentokentän tarpeesta läänin eteläosaan.

Syyskesällä 1975 tuli hyviä uutisia. Kaupunki oli anonut silloisen kentän luokittelua viralliseksi pienliikennekentäksi. Lokakuussa Ilmailuhallituksen edustajat kävivät tarkastamassa kentän ja se puutteistaan huolimatta sai varsin hyvän lausunnon. Kaupunki lupasi edelleen kehittää kenttää. Kerhoa tilaisuudessa edustivat pj Veli Tanska ja jäsen Veikko Autere.

Moottorikoneen vuokraus helpottui myös huomattavasti Revon Rallye Clubin tullessa paikkakunnaille. Yleisen lentoharrastuksen lisäämiseksi järjestettiin yleisölennätyksiä seuraavana keväänä. Syksyllä pidetyissä jäsenten välisissä maaliinlaskukilpailuissa voittajaksi selviytyi Jorma Repo. Myös vuonna 1977 toiminta painottui voimakkaimmin moottorilentosektorille. Siihen olikin varsin hyvät mahdollisuudet: Revon Rallye; Pyhäjokialueen IK:n Cessna 172 ja vielä loppuvuodesta Esko Ijäksen Piper Cherokee.

Marraskuussa 1977 Ilmailuhallitus myönsi Ylivieskan kaupungille luvan lentokentän rakentamiseen ja pitoon.

Kesällä 1978 Kannuksen Lentäjät ostivat Repo Oy:n Rallye Clubin. Käytettävissä oli kuitenkin vielä edelleen Pyhäjokialueen IK:n C172 vaikkakin se oli parhaan kauden sidottuna palolentoihin. Niihin osallistuikin kolme kerhon lentävää jäsentä. Kilpailutoimintaa järjestettiin keväällä ja syksyllä maaliinlaskukisojen merkeissä. Vierailevat PYIK:n lentäjät veivät kuitenkin koko potin. Keväällä paras oli Paavo Hintikka ja syksyn ykkönen Kari Penttinen. Seuraavana vuonna Liikenne- ja Lentokoulu Repo hankki kalustokseen Piper Cherokee OH-PDJ:n joka olikin lähes koko kauden kerholaisten käytettävissä. Palolentoihin osallistui edelleen kerhon lentäjiä.

Elokuun 19. päivänä Lentokurssi 7:n oppilaat 35 vuotis kurssijuhlan puitteissa kaupungin vieraina. Heidät oli aikoinaan koulutettu Ylivieskan kentällä. Oppilaita oli ollut 62 ja vielä oli mukana 24. Kolme heistä tuli omalla koneella Ylivieskaan. Veli Tanska oli kerhon edustajana lennättämässä veteraaneja.

Kaupunki hoiti edelleen kenttää täysin omin voimin. Sen kunto pysyi hyvänä vaikka vaatikin runsaasti taloudellisia ponnistuksia. Rakensihan kaupunki samaan aikaan uutta lentokenttää Pylväälle. Toiveet uudelle kentälle pääsystä kasvoivat lentotoiminnan vilkastuessa. Vanha lentokenttä sijaitsi aivan raviradan vieressä ja myös se asetti jonkin verran rajoituksia ilmailulle.

Purjelentotoiminnan pitkä hiljaiselo päättyi 1981 kun kerho osti Vaasan Lentokerholta kaksipaikkaisen  Bergfalke II purjekoneen. Purjekoneiden hinauslupa saatiin 11.6.1981 IH:lta ja teoriakoulutus aloitettiin omin voimin Repo Oy:n tiloissa. Opetuksesta teoria- ja lentopuolella vastasi koulutuspäällikkö Seppo Heikura ja huoltotoiminnan johtajana Jussi Malkamäki. Koulutuskoneena oli Bergfalke II OH-168. Hinauskonetta hoiteli koko kurssin ajan Esa Salminen. Purjelentäjän lupakirjan suoritti neljä henkilöä 1981: Mauno Nisula, Mauri Repo, Jorma Repo ja Veli Tanska sekä 1982 valmistui: Kari Rinta-Jouppi ja Paavo Hintikka. 1981 Bergfalkella lennettiin koululentoja 95h ja laskuja 622 kpl.

Lentokentän huono kunto vuonna 1982 ajoi ilmailuharrastajat ensin Ylivieskasta Kruununkylään ja sitten Haapavedelle. Purjelentokurssi pystyttiin järjestämään Kruununkylässä. Kalustona oli Kerhon Bergfalke II joka talven aikana oli maalattu täydellisesti innokkaan purjelennon harrastajan Mauno Nisulan toimesta. Kurssilta valmistui kolme oppilasta. Kouluttajana oli Seppo Heikura. Uusi lentokenttä valmistui saman vuoden syksyllä mutta toimintaa sieltä ei vielä kunnolla päästy aloittamaan.

Uudesta kentästä huolimatta kerhotoiminta hieman laantui seuraavana kahtena vuotena. 28.11.1984 kerho julkaisi tiedotteen toiminnan uudelleen käynnistämisestä ja kutsui mukaan entisiä ja uusia jäseniä. Purjelentoharrastus kärsi eniten hallitilojen puutteesta. Uusi koulutuslupa aiottiin kuitenkin hankkia ja Kouvolan Ilmailuyhdistykseltä ostettiin 20.3.1985 K-7 Röhnadler OH-253 purjekone joka myytiin 16.3.1986 Inkeroisten Ilmailukerholle. 6.2.1985 kerho teki sopimuksen Ylivieskan lentokentän EFYL käyttösopimuksen Ylivieskan kaupungin kanssa ja kerho julkaisi myös oman Nousukaarto lehden vuonna 1985. Seuraava talvi hupeni kevään 1986 ilmailutapahtuman suunnitteluun. Tapahtuma pidettiin 17.5.1986 lentoasemalla. Sää ei ollut paras mahdollinen mutta ilmailusta kiinnostuneita oli kuitenkin runsaasti. Eniten mielenkiintoa herättivät taitolentäjä Seppo Saario ja Eagle sekä Ilmavoimien Hawk ja Vinka. Yleisölennätyksessä oli myös Wasawings mukana, kaksimoottorisella Cessna Titanilla.

Vuosi 1988 on varmasti ollut vilkkaimpia kerhon historiassa. Huhtikuussa järjestetyt koulutuspäivät saivat positiivista palautetta. Luennoitsijoita oli Ilmailuhallituksesta, Oulun lennonjohdosta ja Ylivieskan lentoasemalta. Kesän aikana kerholle järjestyi myös koulutuslupa suuren suosion saavuttaneille ultrakeveille. Kouluttajana toimi Raimo Takkunen Vieskan Ultrasta. Moottorilentopuolella vuoden suurin juttu oli oman koneen hankinta kerholle ja Piper Cherokee OH-PD J    ostettiin 8.7.1988 ja Cessna 152 OH-CMS    ostettiin 22.12.1988 Lentokoulu Esa Salmiselta. Molemmat koneet vuokrattiin Lentokoulu Esa Salmiselle 20.12.1988. Koneiden ostamisen rahoittamiseksi otettiin Postipankista 120 000mk:n laina. 22.12.1988 kerho sai Ylivieskan kaupungilta luvan aloittaa kioskimyyntitoiminnan lentoasemalla. Syksyllä 1988 oltiin esillä lehdistössä kerhon 20 vuotisen taipaleen tiimoilta ja tuotiin esille ilmailua. Ilmailupäivät pidettiin 28.8.1988 Ylivieskan lentoasemalla yhteistyössä Pyhäjokialueen IK:n kanssa.

26.8.1989 järjestettiin Venetsialaisjuhla Jukka Hannulalla Salmiperällä ja siellä annettiin lentäjäkaste kerhon puheenjohtaja Hannu Koisteelle syisessä Salmiperän ojassa.

Lennokkisektorilla tehtiin historiaa;  saatiinhan Ylivieskaan järjestettyä radio-ohjattavien  taitolennokkien  F3A luokan  SM-osakilpailu, kilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran 14.8.1988 myös vuosina 11.6.1989 ja 11—12.8.1990

Lennokkitoimintaa varten teimme esityksen 19.11.1989 Ylivieskan kaupungille maa-alan vuokraamisesta kerholle lennokkikentän rakentamista varten Katajaperälle. Kaupungin Tekninen lautakunta hyväksyi  kokouksessaan 16.1.1990 esityksemme ja saimme käyttöömme maa-alueen esittämältämme paikalta.

16.8.1990 kerho vuokrasi Cessna 152 OH-CMS koneen Seventh Heaven Flights Oy:lle koulukoneeksi koneen vähäisen käytön vuoksi ja Lentokoulu Esa Salmisen kanssa tehtiin uusittu vuokrasopimus toistaiseksi voimassa olevana Piper Cherokeesta. 25.8.1990 järjestettiin Venetsialaiset Markku Kärkisellä .

1.7.1990 järjestettiin Ilmailutapahtuma Ylivieskan lentokentällä ja paikalla oli runsaasti yleisöä.

Vuoden 1991 aikana vuokrattiin Cessna 152 OH-CMS ensin 17.5.1991 Markku Asikkalalle ajaksi 20.5. – 31.7.1991 ja sitten Suomen Lentokeskus Oy:lle ajaksi 18.8.-15.10.1991. CMS yritettiin myydä ja tehdä vaihtokauppa Pyhäjokialueen Ilmailukerhon kanssa mutta siitä ei päästy yksimilisyyteen ja vaihto CBI:hin jäi tekemättä. Näytös laskuvarjohyppy esityksiä järjestettiin esimerkiksi Rantsilassa. 5.10.1991 järjestettiin koulutustilaisuus Ultralentämiseen tulevista muutoksista sekä laskuvarjohyppäämisestä Nivalan Eränkävijäin majalla Nivalassa. Venetsialaiset pidettiin Jouni Ojalehdolla.

17.10.1992 lentotunteja oli kertynyt vuoden 1992 aikana PDJ 268,5 h ja CMS 212,25 h.

Vuonna 1993 myytiin kerhon koneet Piper Cherokee PA-28 ja Cessna C152 ja tilalle ostettiin Cessna C172P   OH-CLO eli LimaOskar.

1995 järjestimme yhdessä Ylivieskan Urheiluatoilijoiden kanssa Car & Sky tapahtuman joka keräsi runsaasti yleisöä.

Kevään 1998 aikana koneeseemme jouduttiin vaihtamaan moottori ja potkuri ja remontin hinnaksi tuli 100 000mk. Lentokoulutus aloitettiin uudelleen.

16.5.1999 kerho järjesti Ilmailutapahtuman Ylivieskan lentoasemalla ja osallistuimme myös Harraste messuille Ylivieskan Yläasteella 25.9.1999 Ylivieskan RC-Kerhon kanssa. Lento-oppilaita oli 4 henkilöä.

Vuoden 2007 aikana kerho osallistui SAR-koulutustarkastus kilpailuun ja lento-oppilaita oli 2 henkilöä.

Vuoden 2008 aikana lennettiin CLO:lla 123h joista 25h oli metsäpalojen valvontalentoja ja 11h SAR-lentoja sekä 18h koululentoja. Pohjois-Suomen Ilmailupäivät järjestettiin Ylivieskassa 23-24.8.2008. Kerho osallistui perinteiseen SAR koulutustarkastus kilpailuun.

Vuoden 2009 aikana emme osallistuneet perinteiseen SAR koulutustarkastus kilpailuun koska se oli peruutettu. Lentokoulutus jatkui. Vuoden aikana ilmailtiin seuraavasti: 243h johon sisältyy 59h metsäpalojen valvontalentoja, SAR lentoja 3h ja koululentoja 132h.

Vuoden 2010 aikana ilmailtiin seuraavasti: lentoja 148h johon sisältyy SAR lentoja 9h ja metsäpalojen tähystyslentoja 13h ja koululentoja 66h. SAR koulutustarkastus kilpailu peruuntui taas. Kerhon talous painui tappiolliseksi kasvaneiden korjauskulujen ja nousseen polttoaineen hinnan sekä vähäiseksi jääneiden lentotuntien johdosta.

Vuoden 2011 aikana ilmailtiin hivenen vähemmän kuin edellisvuotena eli 149h johon sisältyy metsäpalojen tähystyslentoja 13h, SAT lentoja 9h ja koululentoja 61h. 30.5.2011 järjestettiin Lentokoulu Esa Salmisen kanssa koulutustilaisuus sekä PPL lupakirjojen muuntokoe 12.11.2011 JAR lupakirjaksi. Osallistuttiin Pudasjärvellä Maantietukikohta koulutukseen MPK:n ja SLPS:n kanssa jossa koneemme CLO oli koulutuskoneena. 27.4.2011 Raudaskylän ala-aste tutustui Ylivieskan lentoasemaan ja ilmailun erimuotoihin.

2012 lentotuntien määrä romahti alle 100n tunnin eli 93h jossa on koululentoja 42h ja SAR lentoja 2h. Kerhon talous vajosi alijäämäiseksi CLOn moottorin vaihdon ja metsäpalojenvalvontalentojen pois jäämisestä sateisen kesän vuoksi. Lentokoulutus käynnistyi 3 henkilön kanssa ja järjestimme elokuussa avoimien ovienpäivän lentokentällä sekä osallistuimme 1.9.2012 Lasten Maatalousnäyttelyyn Kärsämäellä. Järjestettiin lennä ja kuvaile tapahtuma sekä Taistelulennokkien MM valmistelevakokous 13.10.2012.

Lentotuntien määrä saatiin kasvuun vuoden 2013 aikana ja se oli 295h josta koululentoja oli 192h ja metsäpalolentoja 14h.

Lentotuntien määrä vuonna 2014 oli hyvällä tasolla eli 262h johon sisältyy koululentoja 104h. metsäpalolentoja 11h ja SAR lentoja 2h. Lento-oppilaita oli 7 henkilöä ja järjestimme yhdessä Esa Salmisen kanssa Lentäjien Koulutuspäivän 15.8.2014 Ylivieskassa jossa käsiteltiin lupakirja ym. muutoksia. Kerho järjesti Kanair Oy:n kanssa lentobensiinin saatavuuden kentällä vieraileville lentokoneille.

Vuonna 2015 lennettiin yhteensä 103h jossa on koululentoja 36h, palolentoja 8h ja SAR lentoja 3h. Kerho järjesti Lentokoulu Esa Salmisen kanssa metsäpalojenlentotähystystoiminta koulutustilaisuuden toukokuussa 2015 sekä osallistuttiin Raahessa järjestettyyn SAR koulutustilaisuuteen mutta ei SAR koulutustarkastus tapahtumaan. Kerho osallistui Kärsämäellä Lasten Maatalousnäyttelyyn ja jatkoimme yhteistyötä Kanair Oy:n kanssa lentobensiinin jakelua.

Vuonna 2016 lentotunteja kertyi 185h jossa oli koululentoja 90h, palolentoja 8h ja SAR lentoja 8h. Lento-oppilaita oli peräti 7 henkilöä. Järjestimme Lentokoulu Esa Salmisen kanssa toukokuussa 2016 metsäpalojen lentotähystykseen liittyvän koulutustilaisuuden jossa lennettiin hieman yli 3h. Järjestimme yhdessä Lentokoulu Esa Salmisen kanssa koulutustilaisuuden lentäjille ilmailumääräysten muutoksista ja lennonsuunnittelusta. Osallistuimme Kemissä järjestettyyn SAR tapahtumaan jossa aiheena oli öljyvuoto merellä sekä Lasten Maatalousnäyttelyyn Kärsämäellä sekä 6.8.2018 Wanhat Wehkeet kylätiellä tapahtumaan Ylivieskan lentopaikalla. Cessnaan asennettiin uusi Transponder ja ELT. Matkalento Turnee järjestettiin usean koneen voimin mutta käynti EFHF (Malmi) jäi pois huonojen sääolosuhteiden vuoksi. Kerho jatkoi yhteistyötä Kanair Oy:n kanssa lentobensiinin saatavuuden kentällä vieraileville lentokoneille.

Vuonna 2017 olimme mukana Wanhat Wehkeet Kylätiellä tapahtumassa lauantaina 5.8.2017 järjestämällä avoimien ovien päivän Ylivieskan lentokentälle alkaen kello 11.00 ja päättyen kello 15.00 mutta sää ei suosinut meitä. Paikalla kävijöitä kyllä oli. Kerho jatkoi yhteistyötä Kanair Oy:n kanssa lentobensiinin saatavuuden kentällä vieraileville lentokoneille. Järjestimme yhdessä Esa Salmisen kanssa metsäpalolentojen tähystystoimintaan liittyvän koulutustilaisuuden toukokuussa 2017 Ylivieskassa lentokentällä. Lentoja lennettiin n. 3h joista saimme korvausta vajaan 3h:n ajalta. Emme osallistuneet perinteiseen SAR Koulutustarkastus kilpailuun. Vuoden aikana lennettiin 115h jossa oli palolentoja 8h, koululentoja 19h ja SAR lentoja ei ollenkaan.

 

 

Historian siipien havinaa